Amatsoninlilja puhkesi täyteen loistoonsa.

Vihdoinkin. Sain vuosia sitten tämän kasvin. Nyt puhkesi kukkaansa. Eipä voi muuta kuin ihastella ja ihmetellä. Kaunis on.




Kliivia myös kukkii juuri nyt.




Kiinanruusukin jaksoi kuin jaksoikin avata yhden kaunokaisen nupun.

Shamaani rumpu

Vihdoinkin näki päivän valon ensimmäinen rumpuni. Sen rakentaminen oli mukavaa puuhaa. Jotenkin melkein terapeuttista puuhastelua ja näpertelyä. Vielä puuttuu koristelut ja vihkiminen tekemättä.

Rumpua ajatelin käyttää ihan omaksi iloksi soitellen. Mutta myös hoitotyössä apuna. Se on todella maadoittava ja puhdistava elementti. Rummun ääni on niin hypnoottinen. Sen avulla saavuttaa helposti erilaisia meditatiivisia tiloja. Jolloin puhdistuminen, irtipäästäminen ja uudistuminen saa uusia väyliä alitajuntaan.

Innolla odotan että pääsen aloittamaan kunnolla rumpuun tutustumisen.

Päivänsini

Mikä ihana kaunokainen, kukaksi. Viime kesänä se kukoisti koko kesän parvekkeellani. Nyt olen sen siemenistä kylvänyt uusia alkuja. Toivon saavani samanlaisen sinisen kukkaloiston kuin oli äiti kasvissakin.

Opinnot etenevät. Laajat tehtävä kokonaisuudet, saavat pään pyörälle ja stressikäyrän nousuun. Nämä,Nuo ja vielä Nekin. Monta rautaa tulessa.

Oma taiteen lajinsa on osata hallita oma ajankäyttöä niin että tehtävät tulee tehtyä. Ajoissa. Eikä kaikkia jätä viimetinkaan. Viimetinka on ollut aina se minun pelastukseni. Nyt yritän toimia toisin. Omien ajatusmallien ja köytös tottumusten muuttaminen ei niin vain hetkessä käykkään. Vaikka vannoo ja päättää toimivansa toisin, jos ei ole tarkkana niin huomaa liukuneensa taasen vanhoihin tuttuihin, totuttuihin kuvioihin.

Ihana vanha puutalo

Näin unta että olin remontoimassa vanhaa pohjalaistaloa. Hommaa oli kovasti. Onneksi isä oli auttamassa remonttihommissa. Itse entisöin huonekaluja. Jostain kumman syystä talo oli täynnä vanhoja huonekaluja. Ilmeisesti olivat tulleet talon mukana. Samaan aikaa ulkona oli potun nosto kökkä.

Pottuja oli valtava määrä. Vähän kun penkkiä kuopasi nii isoja pottuja ja valtavasti, tuli esiin. Mukava uni. Nyt sitten suuntaan ajatukseni kohti tuollaista tulevaisuutta.

Viherkasvit ovat saaneet hepulin

Olohuoneessa on tosi isot ikkunat etelään. Sitruunapuu on näköjään innostunut oikein kunnolla. Kasvanut puolet lisää pituutta 2 kuukauden aikana. Kohta jo voi nimittää oikeasti puuksi.

Kyllä muutkin kasvit nauttivat kun aurinkoa riittää. Jokapäivä huomaa uutta. Kesä on ihanaa aikaa. Päivänsini parvekkeella (jonka ostin kirpparilta taimena) yllättää jokapv. 21 kukkaa taitaa olla ennätys. Tosin kun on näin kuumaa ni kukat kuihtuvat jo ennen puolta päivää.

Syksyinen sisustusvimma...

Aamuni alkoi mukavasti jäsenkorjauksen ja hieronnan merkeissä.
Sitten kävin ystävättärellä kylässä. Ja kun ovesta astuin sisälle näin edessäni, ehkä maailman ihanimman kapistuksen. Huutonetistä huudetun ison kaapin. Pariovet ja laatikot alhaalla.

Kuluneen valkoinen ja oikeasti vanha ja umpipuuta, oih.
En meinannunt saada silmiäni enkä näppejäni irti kaapista. Noh kyllähän siinä jututstellakkin ehdimmä. Joskus kiva extempotre vierailu piristää.

Tulipa vaan taas todettua että 70-luvun kerrostalo asunnostankin saa ihastuttavan kotipesän, kun on ihania huonekaluja ja persoonallisia korite-esineitä ja taidetta ja rutkasti ideoita ja mielikuvitusta. Kertokaahan miksi aina muiden kodit ovat nii ihastuttavia?

En tiedä teistä muista, mutta istun kotona ja luen sisustus lehtiä ja kirjoja. Ja jotain aina tekisi mieli muuttaa ja vaihtaa.

Tein listan, mitä tarvitsen:

Klaffilipasto tai kiva vanha kirjoituspöytä
Keittiön pöytä
johon eriparisia tuoleja
Nojatuoli tai
2istuttava sohva(sellanen 30-40 luvun kaarevalla istuinosalla olisi ihana)
Sivustavedettävä sohva

Ja kun mitään näistä ei noin vain mennä ja osteta. Haluan odotta "sitä oikeaa". Joten joudun vaan vielä odottamaan että sopivat sattuvat kohdalle.

Universumille jos voi toiveensa esittää, niin täällä olisi koti vailla sielukkaita huonekaluja.

Nyt sitten vaan karsimaan tilaa, uusille tulokkaille.