Aamuni alkoi mukavasti jäsenkorjauksen ja hieronnan merkeissä.
Sitten kävin ystävättärellä kylässä. Ja kun ovesta astuin sisälle näin edessäni, ehkä maailman ihanimman kapistuksen. Huutonetistä huudetun ison kaapin. Pariovet ja laatikot alhaalla.
Kuluneen valkoinen ja oikeasti vanha ja umpipuuta, oih.
En meinannunt saada silmiäni enkä näppejäni irti kaapista. Noh kyllähän siinä jututstellakkin ehdimmä. Joskus kiva extempotre vierailu piristää.
Tulipa vaan taas todettua että 70-luvun kerrostalo asunnostankin saa ihastuttavan kotipesän, kun on ihania huonekaluja ja persoonallisia korite-esineitä ja taidetta ja rutkasti ideoita ja mielikuvitusta. Kertokaahan miksi aina muiden kodit ovat nii ihastuttavia?
En tiedä teistä muista, mutta istun kotona ja luen sisustus lehtiä ja kirjoja. Ja jotain aina tekisi mieli muuttaa ja vaihtaa.
Tein listan, mitä tarvitsen:
Klaffilipasto tai kiva vanha kirjoituspöytä
Keittiön pöytä
johon eriparisia tuoleja
Nojatuoli tai
2istuttava sohva(sellanen 30-40 luvun kaarevalla istuinosalla olisi ihana)
Sivustavedettävä sohva
Ja kun mitään näistä ei noin vain mennä ja osteta. Haluan odotta "sitä oikeaa". Joten joudun vaan vielä odottamaan että sopivat sattuvat kohdalle.
Universumille jos voi toiveensa esittää, niin täällä olisi koti vailla sielukkaita huonekaluja.
Nyt sitten vaan karsimaan tilaa, uusille tulokkaille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti